Kuluneella viikolla uutisvälineet kertoivat sitten odotetusti poliisin ottaneen kiinni 68 romanialaista turistia ammattirikollista mm. pullonkeräämisestä parituksesta, lukuisista asunto- ja mökkimurroista sekä kultasepänliikkeiden tyhjennyksistä. Helsingin poliisin huumerikosyksikön päällikkö totesi ilmeisesti ihmisten tuskaa helpottaakseen, että romanikerjäläisillä ei ole mitään tekemistä tämän romaniasta johdetun rikosliigan kanssa. Suomalaisten kannalta on kuitenkin yhdentekevää, tyhjentääkö heidän asuntonsa tai liikkeensä enemmistö- vai vähemmistöromanialainen. Tosiasia on kuitenkin se, että romanialaiset - romanit ja ei-romanit - ovat liiankin hyvin edustettuina Suomen rikosmarkkinoilla. Romanialaisten rikollisten impivaaroista keräämät rahat ja omaisuus tilitettiin tietenkin kotimaahan kultahampaisille rosvoparoneille. Harvoin saamme kuitenkaan kuulla - liekö median syy - Romanian viranomaisten toimista tai toimettomuudesta näiden rikosten selvittämiseksi. Tämänkertaisessa uutisessa viitattiin Europolin tietoihin, mutta emme kuule juurikaan Suomen ja Romanian poliisiviranomaisten yhteistyöstä ja varsinkaan niiden tuloksista. Onko Romania oikeasti kiinnostunut tämän hetken kuumimman vientituotteensa eli ammattirikollisten temmeltämisestä Euroopassa? Ettei kai vain ole niin, että joku paikallinen poliisipäällikkö tai poliisihallinnon korkea virkamies itse hyötyy näistä rikosliigoista ja tutkinta on siksi niin tehotonta? Bulgariassa mafia on soluttautunut rahanpesukasinoillaan vahvasti elinkeinoelämään sekä politiikkaan. Bulgarian parlamentin jäsen ja vastavakoilun entinen johtaja Atanas Atanasov on sanonut, että muissa maissa on mafia, mutta Bulgariassa mafialla on hallussaan maa [ http://www.nytimes.com/2008/10/15/world/europe/15iht-bulgaria.4.16989483.html ] . Naapurimaalta Romanialta ei voi odotta tämän parempaa, ja istuvaa presidenttiä Traian Basescua onkin syytetty kytköksistä mafiaan ja sen suojelusta. Romanian ja Bulgarian tilasta ihastuneita eurooppalaisia varmasti "lämmittää" tieto siitä, että Romania havittelee euroalueeseen liittymistä 2014.
Tanskassa oikeistopopulistiseksi ja muukalaisvihamieliseksikin syytetty Tanskan kansanpuolue on saanut tahtonsa läpi ja rajatarkastukset alkavat uudestaan pistokokeenomaisina Saksan ja Ruotsin vastaisilla rajanylityspaikoilla [ http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/05/tanska_aikoo_aloittaa_rajatarkastukset_2583890.html ].
Syyksi tähän toimenpiteeseen ilmoitettiin - yllätys, yllätys - rajan yli kulkevan lisääntyneen rikollisuuden torjunta. Vaikka rajatarkastuksista ei tulekaan säännönmukaisia, ne antavat kuitenkin viestin siitä, että Tanska on yhtynyt Ranskan aloittamaan epäilyyn Schengenin sopimuksen tulevaisuudesta. Tanskan kansanpuolueeseen automaattisesti mutta kevein perustein mediassa rinnastettu Perussuomalaiset voisi kasvaneen ulkomailta tulevan rikollisaallon perusteella ryhtyä vaatimaan ainakin tehostettua satunnaisvalvontaa rajoillamme, jotta suomalaiset eivät menettäisi uskoaan Suomen valtion kykyyn suojella kansalaisiaan. Rehellisestä kansalaisesta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että lainkuuliaisilta ihmisiltä otetaan koko ajan enemmän sormenjälkiä ym. biotunnisteita passeja sekä muita henkilöllisyystodistuksia varten - ja näitä rekistereitä poliisi kuolaa vapaaseen käyttöönsä -, mutta ammattirikolliset ajelevat rajojen yli takakontit täynnä toisten omaisuutta kadoten kuin tuhka tuuleen. Rajojen ja rajoitteiden poistamisen hyödyt jäävät yleensä aina haittoja vähäisemmäksi. Näin on käynyt Suomen kohdalla Schengenin sopimuksen sekä työvoiman vapaan liikkuvuuden kanssa. Ensimmäinen käy kalliiksi yksittäisille kansalaisille ja vakuutusyhtiöille, jälkimmäinen taas Suomen valtiolle. Työvoiman vapaa liikkuvuus on siirtänyt rakennusalasta suuren osan ulkomaalaisille veronkierto- ja orjamarkkinayrityksille suomalaisten työehtojen jäädessä sanahelinäksi, suomalaisten työntekijöiden siirtyessä työttömyyskortistoon ja valtion menettäessä vuosittain noin 500 miljoonan euron verotulot. Harmaan talouden vähennysten jälkeen viivan alle jäävää saldoa suomalaisilta käyvät omin lupineen verottamassa turisteina maahan ajelevat sudet. Tätä taustaa vasten raja-aitojen säilyttäminen tai uudelleen pystyttäminen ei tarkoita minulle EU-uskovaisten tarkoittamaa sulkeutumista vaan turvallisuutta.
Tanskassa oikeistopopulistiseksi ja muukalaisvihamieliseksikin syytetty Tanskan kansanpuolue on saanut tahtonsa läpi ja rajatarkastukset alkavat uudestaan pistokokeenomaisina Saksan ja Ruotsin vastaisilla rajanylityspaikoilla [ http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/05/tanska_aikoo_aloittaa_rajatarkastukset_2583890.html ].
Syyksi tähän toimenpiteeseen ilmoitettiin - yllätys, yllätys - rajan yli kulkevan lisääntyneen rikollisuuden torjunta. Vaikka rajatarkastuksista ei tulekaan säännönmukaisia, ne antavat kuitenkin viestin siitä, että Tanska on yhtynyt Ranskan aloittamaan epäilyyn Schengenin sopimuksen tulevaisuudesta. Tanskan kansanpuolueeseen automaattisesti mutta kevein perustein mediassa rinnastettu Perussuomalaiset voisi kasvaneen ulkomailta tulevan rikollisaallon perusteella ryhtyä vaatimaan ainakin tehostettua satunnaisvalvontaa rajoillamme, jotta suomalaiset eivät menettäisi uskoaan Suomen valtion kykyyn suojella kansalaisiaan. Rehellisestä kansalaisesta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että lainkuuliaisilta ihmisiltä otetaan koko ajan enemmän sormenjälkiä ym. biotunnisteita passeja sekä muita henkilöllisyystodistuksia varten - ja näitä rekistereitä poliisi kuolaa vapaaseen käyttöönsä -, mutta ammattirikolliset ajelevat rajojen yli takakontit täynnä toisten omaisuutta kadoten kuin tuhka tuuleen. Rajojen ja rajoitteiden poistamisen hyödyt jäävät yleensä aina haittoja vähäisemmäksi. Näin on käynyt Suomen kohdalla Schengenin sopimuksen sekä työvoiman vapaan liikkuvuuden kanssa. Ensimmäinen käy kalliiksi yksittäisille kansalaisille ja vakuutusyhtiöille, jälkimmäinen taas Suomen valtiolle. Työvoiman vapaa liikkuvuus on siirtänyt rakennusalasta suuren osan ulkomaalaisille veronkierto- ja orjamarkkinayrityksille suomalaisten työehtojen jäädessä sanahelinäksi, suomalaisten työntekijöiden siirtyessä työttömyyskortistoon ja valtion menettäessä vuosittain noin 500 miljoonan euron verotulot. Harmaan talouden vähennysten jälkeen viivan alle jäävää saldoa suomalaisilta käyvät omin lupineen verottamassa turisteina maahan ajelevat sudet. Tätä taustaa vasten raja-aitojen säilyttäminen tai uudelleen pystyttäminen ei tarkoita minulle EU-uskovaisten tarkoittamaa sulkeutumista vaan turvallisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti