Franciscus Assisilainen oli aikanaan rikkaan kangaskauppiaan poika Assisin kaupungista, joka eli ylellistä elämää, mutta josta kääntymyksensä myötä tuli köyhien ja eläinten ystävä. Franciscus luopui maallisesta mammonasta ja laati häntä seuraamaan lähteneelle joukolle säännön, jonka mukaan heidän tuli elää henkilökohtaisessa sekä yhteisöllisessä köyhyydessä auttaen köyhiä, sairaita ja pitää huolta eläimistä. "Jumalan pieni köyhä", kuten Franciscusta kutsuttiin, sisällytti elämäänsä kirjaimellisesti Jeesuksen opetukset itsensä kieltämisestä sekä Jumalan tahdon toteuttamista häiritsevän maallisen omaisuuden myymisestä ja muiden palvelemiseen omistautumisesta. Franciscus Assisilainen tunnetaan parhaiten kuitenkin ehkä luonnon ja eläinten suojelijana, ja katolinen kirkko onkin julistanut hänet luonnonsuojelun suojeluspyhimykseksi, eikä valinta varmasti osunut väärään henkilöön. Pyhä Franciscus näki tässä maailmassa puhtaimman ja vilpittömimmän kauneuden olevat luonnossa sekä lapsissa: ”Niin kauan, kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa”. Hänen mielestään paratiisiakaan ei voinut olla ilman eläimiä, laulua ja musiikkia.
Kun sanomalehdet kertovat aikuisten ihmisten syyllistyvän järjettömiin julmuuksiin lapsia tai eläimiä kohtaan, ensimmäiseksi tunnen suuren raivon ja kostonhimon kasvavan sisälläni. Raivon laskeuduttua jäljelle jää voimakas kuvotus ja suru kaikkien syyntakeettomien uhrien puolesta. Teknokraattisessa yhteiskunnassa suuri yleisö ei näe kotieläinten teurastusta ja kulkua markettien lihatiskeille, mutta se ei tarkoita, että olisimme kaikki sensitiivisiä eläinten kohtelulle tai kohtelisimme eläimiä yhtään sen paremmin kuin teurastaja, pikemmin päinvastoin. Kaupungissa lemmikkieläintään kaltoin kohteleva julma ihminen on paha, kun kotieläimen ravinnoksi saattava teurastaja ei ole. Ensimmäinen nauttii vallantunteesta ja saa helpon kohteen purkaakseen pimeää puoltaan aggressiolla, jälkimmäinen toteuttaa samaa mitä luonnossa tapahtuu eläinten kesken eli pyörittää ravintoketjun kiertoa kivuttomammin kuin luonnossa keskimäärin. Päivittäin näemme psykopatiaan viittaavaa tunnevammaisuutta lehtien lööpeissä: kaksi aikuista puukotti 7-vuotiaan kuoliaaksi, nainen heitti koiran ja kaksi kissaa alas parvekkeelta, nainen tappoi hiiren pihviveitsellä, miehet hakkasivat opossumeja hengiltä Australiassa, teinipoika laittoi kissanrääkkäyvideon YouTubeen........ Näille tapauksille tyypillisiä piirteitä ovat oman pahuuden ja vihan purkaminen tarpeettomalla väkivallalla, siitä nautinnon saaminen ja sairas perversio tehdä se muiden läsnäollessa tai nähden. Ihminen on aina rakastanut alistaa ja kiduttaa heikompiaan; tuskin löytyy kansaa tai yhteisöä, jossa tätä ei olisi tapahtunut jossain muodossa. 2. Mooseksen kirja 2. luvun 15. jae "Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä." saa irvokkaan vastineensa tässä langenneessa maailmassa eläinrääkkäyksen sekä ympäristön saastuttamisen ja tuhoamisen myötä. Ai niin, mutta nykyäänhän kaikki uskovat vain "geenin itsekkyyteen" ja evoluution kylmään ja päämäärättömään kyytiin. Ihmekö tuo.
Erityisesti ihmisistä erakoituneille tai etäisyyttä ottaville ihmisille eläimet muodostuvat yleensä aina tärkeiksi, ja esimerkiksi lemmikin pitäminen voi täyttää miltei kokonaan toisen ihmisen paikan erakon elämässä. Kissa tai koira on vilpittömästi onnellinen saadessaan olla hoitajansa kanssa ja lemmikki täyttää hyvin esimerkiksi lapsen paikan hoivaamis- ja huolenpitoviettiä toteuttaessa. Eläimet eivät juoruile, kieroile eivätkä petä. Kiukutellessaankin lemmikki tekee sen pienen lapsen tavoin tarpeidensa ajamana: siksi se on ymmärrettävämpää kuin vaikkapa aikuisen ihmisen mielivaltainen kiukuttelu.Vaikka Fatima-kissani oli omapäinen eikä mitenkään erityisen ihmisläheinen, eikä koskaan halunnut olla sylissä, oli se silti niin rakas, että sen menettäminen kouraisee sydämestä vielä vuosien jälkeen ja siitä otettujen valokuvien katsominen on vaikeaa. Osittain lemmikin menettämisen aiheuttamasta surusta johtuen en ole halunnut ottaa toista kissaa, sillä siitäkin aikanaan luopuminen olisi niin hirveää. Masennuksen ja muun huolen keskellä harvoja onnellisuuden hetkiä koen mieluisaa musiikkia kuunnellessa tai vaikkapa luonnossa eläviä eläimiä katsellen. Variksen raakkuminenkin on korvilleni musiikkia ja tulen niiden seuraamisesta hyvälle tuulelle; älykkäitä eläimiä kun ovat. Kuvittele kesäpäivä ilman linnunlaulua, kärpästen pörinää ja puunrungonlla rapistelevaa oravaa tai järven pintaa ilman kalojen pulpahtelua ja vesimittareiden pyrähdyksiä. Kesäpäivä ilman eläimiä olisi kuin kesäpäivä Kiinassa, saastutetun erämaan keskellä.
Kaduilla näkee rähjäisiä juoppoja ja narkomaaneja, joilla on isoja, lenkkeilyä ja koulutusta omistajiltaan vaativia koiria, mutta päihdeongelmainen harvoin kykenee täyttämään säännöllisesti lemmikkinsä tarpeet, sillä eihän hän kykene huolehtimaan edes itsestään. Kaikille aggressiivisesti ärhentelevä ja piesty suurikokoinen koira on aikapommi, joka voi milloin tahansa puraista sivulliselta tai omistajaltaan naaman pois. Mielestäni lemmikkieläimen kaltoin kohtelusta voitaisiin antaa ensimmäisestä kerrasta tuntuva sakko, ja jos omistaja syyllistyy yhä laiminlyönteihin, pitäisi antaa vain ja ainoastaan ehdoton vankeurangaistus sekä elinikäinen eläintenpitokielto. Joka kohdistaa väkivaltaa ja julmuutta viatonta eläintä kohtaan, on ansainnut mielestäni - anteeksi vain - jopa ankaramman tuomion kuin aikuisia ihmisiä kohtaan väkivaltaa tehnyt, sillä useimmiten aikuiset ihmiset ovat kuintenkin syyntakeisia johonkin. Viattomuuden satuttamisesta pitää rangaista ankarammin, aivan kuten Jeesus puhui lasta kohtaan rikkoville olevan parempi, että myllynkivi ripustettaisiin näiden kaulaan ja upotettaisiin meren syvyyteen. Ihminen ei tule toimeen ilman eläimiä, mutta eläimet tulevat toimeen ilman ihmistäkin maapallollamme. Meidät on asetettu varjelemaan ja viljelemään maata sekä toimimaan kuten Franciscus Assisilainen eli auttamaan ja parantamaan ympäristöämme tarjoten samalla eläimille ja kasveille monipuoliset olosuhteet elää, mutta jos käytämme elämämme oman nautinnon ja halujen tyydyttämiseen raiskaten tieltämme ympäristön eliöineen, voimme alkaa valmistella ennen kaikkea omia hautajaisiamme. Kasvit ja eläimet ovat silloin ansainneet jotain paljon, paljon parempaa eli elämää ilman ihmistä.
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
sunnuntai 10. heinäkuuta 2011
Harmaan talouden musta sirkus
Ainakin noin 20 vuotta kansanedustajat ja hallitukset ovat puhuneet siitä, kuinka tärkeää on kitkeä Suomessa jatkuvasti kasvanutta ns. harmaata taloutta. Rikollisen veronkierron ja rahanpesun nimeäminen sinänsä laillisen liiketoiminnan lomassa eläväksi harmaaksi taloudeksi on liian lievä ja kiltti ilmaisu. Kotimaisten ja ulkomaisten rikollisryhmien pyörittämässä rakennus- ja ravintola-alan "kasinossa" laittomuus on suunniteltua ja tarkoituksellista voittojen ollessa suuria. Tällainen toiminta on sysimustaa ja täysin tuomittavaa. Yksittäisen kansalaisen tuttavan tutulla muutamassa tunnissa maalauttama piha-aita ilman kuittia ei vielä ole kovin systemaattista ja tarkoitushakuista harmaata taloutta; yksityishenkilöiden yritystoimintaan liittymättömässä verojen ja työeläkemaksujen maksamattomuudessa on kyse toki omasta edustakin, mutta pääasiassa se on hankalaksi todetun byrokratian välttämistä vain suhteellisen pienen työn vuoksi. Hallituksessa vuorotelleet suuret puolueet ovat todenneet lukuisia kertoja valtion menettävän harmaan talouden vuoksi miljardien verotulot, mutta toimintakausillaan ne ovat tehneet vain kosmeettisen tehottomia toimenpiteitä veronkierron estämiseksi ja pikemminkin vain edesauttaneet sitä. Onkin ilmeistä, että poliittisen eliitin joukossa on niitä, jotka omistuksillaan harmaan talouden aloilla toimivissa yrityksissä itse henkilökohtaisesti hyotyvät talousrikollisuudesta. Olikin perin kummallista kuulla viimeisimmän hallituksen aloittaessa RKP:n vastustaneen suurinpiirtein kaikkia toimenpiteitä rakennustyömaiden laittomuuksien tarkastamisen helpottamiseksi. Mikähän intressi RKP:llä on vastustaa esimerkiksi työsuojelutarkastajien toimivaltuuksien lisäämistä? Hehe. Sitä kun ei voi vastustaa edes ihmisoikeussyistä, sillä rakennus- ja ravintola-alaan liittyvillä laittomuuksilla rikotaan usein nimenomaan RKP:lle tärkeiden ulkomaalaisten ihmisoikeuksia. Harmaa talous näyttääkin olevan eliitin salaa hyväksymä tulonsiirto valtiolta yksityisille omistajille, mitä vain leikillä kauhistellaan ja paheksutaan.
Ennen kuin EU:ssa toimeenpantu työvoiman vapaa liikkuvuus koski Suomea, monet kaukonäköiset henkilöt varoittelivat, että siitä ei tule työttömyydestä kärsivälle Suomelle olemaan kuin haittaa ulkomaisten työntekijöiden polkiessa palkat ja ulkomaisten yritysten painaessa urakkahinnat alas. Työvoiman vapaa liikkuvuus oli toki EU:n uusliberalistisen politiikan looginen tulos, mutta Suomelle sillä ei todellakaan ollut mitään positiivista vaikutusta, kuten hyvin nykyisin tiedämme. Suomalaiset rakennus- ja ravintola-alan yritykset käyvät koko ajan harvinaisemmiksi, sillä ne eivät kykene kilpailemaan ulkomaisten veronkierto- ja kuittikauppayritysten kanssa, jotka käyttävät jopa ihmiskaupan uhreja työvoimanaan eli pitävät ihmisiä orjinaan. Valtio menettää valtavat verotulot muutamilta ongelma-aloilta ja rahat valuvat ulkomaille, eivätkä maksamattomat verot jää tuloina edes kotimaisille markkinoille kulutukseen. Kun Olkiluoto 3 sai rakennusluvan, sen piti uutistietojen mukaan virkistää työmarkkinoita työllistämällä valtavasti suomalaisia rakennustyömiehiä. Silloinkin kaukonäköiset sanoivat, ettei näin tule tietenkään tapahtumaan, vaan ulkomaiset alihankintayritykset teettävät työt ulkomaisilla vuokratyöläisillä ja maksavat olematonta palkkaa: kappas, kuinkas siinä sitten kävikään. Muutama vuosi sitten vietnamilaisten usean ravintolan kattava yritys jäi kiinni laajamittaisesta veronkierrosta, jossa kassojen kuitit tehtailtiin uudestaan pienemmillä summilla kellaripajassa. Yrityksellä oli ravintoloita Helsingin keskustassa ja Kalliossa, joissa myytiin epätavallisen halpaa olutta. Poliisi takavarikoikin lopulta asunto-osakkeita ja kalliita autoja sekä löysi yhdestä takavarikoidusta asunnosta vielä yli 100000 € käteistä rahaa. Siinähän ei ole mitään uutta, että ihmiset yrittävät kiertää veroja ja maksimoida voittoaan, jos se vain on mahdollista. Ihmetystä herättää sen sijaan eduskunnan valvontaan osoittamat resurssit. Koko maan ravintolaviidakon toimia valvoo vain kourallinen virkamiehiä, joiden pitäisi sitten ehtiä tarkastaa kymmeniätuhansia ravintoloita. Esimerkiksi lääninhallituksen ja tuotevalvontakeskuksen tarkastajia on vain muutama koko Suomen ravintolaverkkoa kohden. Ylikuormitetut työsuojelutarkastajat ehtivät puuttumaan vain räikeimpiin ravintoloiden ja rakennustyömaiden ongelmiin. Tämän ongelman Jyrki Katainen aikoo RKP:n suosiollisella siunauksella parantaa viemällä valtionhallinnon tuottavuusohjelman loppuun asti, jonka seurauksena poliisien määrä vähenee Helsingissäkin 170:llä entisen 100 poliisiviran vajauksen lisäksi, puhumattakaan muiden valtion virastojen työntekijöiden karsittavasta määrästä. Hallitus siis puhuu yhtä ja tekee toista.
Ulkomaisen työvoiman lisääntymisen myötä maahamme on pesiytynyt myös merkittävä nk. vapaamatkustajien joukko, jonka ei tarvitse huolehtia suomalaisia rasittavista velvotteista tai laeista. 1950-luvun kansallisromanttisessa hengessä elävä lainsäädäntömme ja yhteiskuntamme ei pysty vastaamaan näiden vapaamatkustajien luomaan haasteeseen. Kaupungin vuokra-asuntoja vuokrataan Suomeen muuttaneiden virolaisten ja venäläisten toimesta eteenpäin ulkomaisille rakennustyöläisille ja kukaan ei pysty sitä valvomaan, sillä laki ei velvoita enää ilmoittamaan huoltoyhtiölle muiden asunnossa asuvien nimiä kuin päävuokralaisen. Viroon rekisteröidyillä autoilla voi kohtalaisen huoletta ajaa ylinopeutta ja pysäköidä miten sattuu ilman reaalisia seurauksia. Virolaiset rakennustyömiehet, bussinkuljettajat ja Viroon autonsa rekisteröineet suomalaiset rehvastelevat sillä, kuinka he saavat pysäköidä Helsingin keskustassakin ilmaiseksi, kun heidän ei tarvitse maksaa pysäköintivirhemaksuja. Suomessa kirjoitettujen sakkojen periminen Virosta on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä se ei Viroa kiinnosta. Hallinnollisista maksuista kuten pysäköintivirhemaksu ei ole olemassa edes mitään perimissopimusta. Virolaista autoilijaa ei rajoita mikään muu kuin pelko auton hinaamisesta Tattarisuolle, mutta sitäkään ei tehdä, jollei auto ole seissyt maksullisella paikalla kahta vuorokautta liikuttamatta tai jollei se haittaa merkittävästi liikennettä. Viroon rekisteröity auto ei saisi olla jatkuvasti Suomessa ilman autoveron lankeamista, mutta valvonta ontuu pahasti ja veronkierto on siten helppoa. Irvokasta on se, että EU:n aukoessa kaikki rajat vapaaseen liikenteeseen kuitenkaan jäsenmaiden yhteistyö rangaistusten, verojen ja sakkojen siirtämiseksi toisen maan toimeenpantavaksi ei elä samaa EU-aikaa. Tämä on johtanut siihen, että Romanian romanit tai virolaiset rakennustyömiehet voivat ajaa lievästi humalassa, pahoinpidellä lievästi, matkustaa ilmaiseksi joukkoliikenteessä ja pysäköidä miten sattuu ilman pelkoa rangaistuksesta - sakot kun eivät heitä hetkauta. Ja sehän ei ole mikään rangaistus nykyihmiselle, jos se on paperilla, mutta ei realisoidu mitenkään. Tilanne, jossa osa ihmisistä asuu maassamme kuukaudesta ja vuodesta toiseen, eikä heidän tarvitse välittää suomalaisista laeista ja säännöistä samaan aikaan kun suomalainen joutuu maksamaan pysäköintinsä ja sakkonsa sekä tilittämään verot palkastaan, on omiaan rapauttamaan oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Toki esimerkiksi ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi pysäköintivirhemaksulaki antaa ulkomaisia autoja kohtaan toimintamahdollisuuksia kuten rengaslukon, mutta muita vapaamatkustamisen muotoja jää maahamme liian paljon. Miksi hyväksikäyttäjät, huijarit ja porsaanreikiä etsivät saavat toimia Suomessa aina vuosia ja tehdä kauan vahinkoa, ennen kuin asiaa millään tavalla korjataan? Kyllä lakejakin voidaan säätää pikaisesti, jos halua löytyy. Välillä vain tuntuu siltä, että kansanedustajiltamme puuttuu todellista halua kitkeä harmaata taloutta ja vapaamatkustamista. Jos halua ei puutu, niin mikä siinä sitten oikein kestää? Varmasti viime vaalikaudella eduskunnassa kovasti saarnattu harmaan talouden kitkeminen jää tälläkin vaalikaudella vain keskustelunaiheeksi ja olemme 4 vuoden päästä samassa pisteessä, ellemme jopa huonommassa. Ja RKP:llehan oli tärkeintä, ettei työsuojelutarkastajien toimintavaltuuksia vain lisätä; ei muuta kuin onnea matkaan.
Ennen kuin EU:ssa toimeenpantu työvoiman vapaa liikkuvuus koski Suomea, monet kaukonäköiset henkilöt varoittelivat, että siitä ei tule työttömyydestä kärsivälle Suomelle olemaan kuin haittaa ulkomaisten työntekijöiden polkiessa palkat ja ulkomaisten yritysten painaessa urakkahinnat alas. Työvoiman vapaa liikkuvuus oli toki EU:n uusliberalistisen politiikan looginen tulos, mutta Suomelle sillä ei todellakaan ollut mitään positiivista vaikutusta, kuten hyvin nykyisin tiedämme. Suomalaiset rakennus- ja ravintola-alan yritykset käyvät koko ajan harvinaisemmiksi, sillä ne eivät kykene kilpailemaan ulkomaisten veronkierto- ja kuittikauppayritysten kanssa, jotka käyttävät jopa ihmiskaupan uhreja työvoimanaan eli pitävät ihmisiä orjinaan. Valtio menettää valtavat verotulot muutamilta ongelma-aloilta ja rahat valuvat ulkomaille, eivätkä maksamattomat verot jää tuloina edes kotimaisille markkinoille kulutukseen. Kun Olkiluoto 3 sai rakennusluvan, sen piti uutistietojen mukaan virkistää työmarkkinoita työllistämällä valtavasti suomalaisia rakennustyömiehiä. Silloinkin kaukonäköiset sanoivat, ettei näin tule tietenkään tapahtumaan, vaan ulkomaiset alihankintayritykset teettävät työt ulkomaisilla vuokratyöläisillä ja maksavat olematonta palkkaa: kappas, kuinkas siinä sitten kävikään. Muutama vuosi sitten vietnamilaisten usean ravintolan kattava yritys jäi kiinni laajamittaisesta veronkierrosta, jossa kassojen kuitit tehtailtiin uudestaan pienemmillä summilla kellaripajassa. Yrityksellä oli ravintoloita Helsingin keskustassa ja Kalliossa, joissa myytiin epätavallisen halpaa olutta. Poliisi takavarikoikin lopulta asunto-osakkeita ja kalliita autoja sekä löysi yhdestä takavarikoidusta asunnosta vielä yli 100000 € käteistä rahaa. Siinähän ei ole mitään uutta, että ihmiset yrittävät kiertää veroja ja maksimoida voittoaan, jos se vain on mahdollista. Ihmetystä herättää sen sijaan eduskunnan valvontaan osoittamat resurssit. Koko maan ravintolaviidakon toimia valvoo vain kourallinen virkamiehiä, joiden pitäisi sitten ehtiä tarkastaa kymmeniätuhansia ravintoloita. Esimerkiksi lääninhallituksen ja tuotevalvontakeskuksen tarkastajia on vain muutama koko Suomen ravintolaverkkoa kohden. Ylikuormitetut työsuojelutarkastajat ehtivät puuttumaan vain räikeimpiin ravintoloiden ja rakennustyömaiden ongelmiin. Tämän ongelman Jyrki Katainen aikoo RKP:n suosiollisella siunauksella parantaa viemällä valtionhallinnon tuottavuusohjelman loppuun asti, jonka seurauksena poliisien määrä vähenee Helsingissäkin 170:llä entisen 100 poliisiviran vajauksen lisäksi, puhumattakaan muiden valtion virastojen työntekijöiden karsittavasta määrästä. Hallitus siis puhuu yhtä ja tekee toista.
Ulkomaisen työvoiman lisääntymisen myötä maahamme on pesiytynyt myös merkittävä nk. vapaamatkustajien joukko, jonka ei tarvitse huolehtia suomalaisia rasittavista velvotteista tai laeista. 1950-luvun kansallisromanttisessa hengessä elävä lainsäädäntömme ja yhteiskuntamme ei pysty vastaamaan näiden vapaamatkustajien luomaan haasteeseen. Kaupungin vuokra-asuntoja vuokrataan Suomeen muuttaneiden virolaisten ja venäläisten toimesta eteenpäin ulkomaisille rakennustyöläisille ja kukaan ei pysty sitä valvomaan, sillä laki ei velvoita enää ilmoittamaan huoltoyhtiölle muiden asunnossa asuvien nimiä kuin päävuokralaisen. Viroon rekisteröidyillä autoilla voi kohtalaisen huoletta ajaa ylinopeutta ja pysäköidä miten sattuu ilman reaalisia seurauksia. Virolaiset rakennustyömiehet, bussinkuljettajat ja Viroon autonsa rekisteröineet suomalaiset rehvastelevat sillä, kuinka he saavat pysäköidä Helsingin keskustassakin ilmaiseksi, kun heidän ei tarvitse maksaa pysäköintivirhemaksuja. Suomessa kirjoitettujen sakkojen periminen Virosta on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä se ei Viroa kiinnosta. Hallinnollisista maksuista kuten pysäköintivirhemaksu ei ole olemassa edes mitään perimissopimusta. Virolaista autoilijaa ei rajoita mikään muu kuin pelko auton hinaamisesta Tattarisuolle, mutta sitäkään ei tehdä, jollei auto ole seissyt maksullisella paikalla kahta vuorokautta liikuttamatta tai jollei se haittaa merkittävästi liikennettä. Viroon rekisteröity auto ei saisi olla jatkuvasti Suomessa ilman autoveron lankeamista, mutta valvonta ontuu pahasti ja veronkierto on siten helppoa. Irvokasta on se, että EU:n aukoessa kaikki rajat vapaaseen liikenteeseen kuitenkaan jäsenmaiden yhteistyö rangaistusten, verojen ja sakkojen siirtämiseksi toisen maan toimeenpantavaksi ei elä samaa EU-aikaa. Tämä on johtanut siihen, että Romanian romanit tai virolaiset rakennustyömiehet voivat ajaa lievästi humalassa, pahoinpidellä lievästi, matkustaa ilmaiseksi joukkoliikenteessä ja pysäköidä miten sattuu ilman pelkoa rangaistuksesta - sakot kun eivät heitä hetkauta. Ja sehän ei ole mikään rangaistus nykyihmiselle, jos se on paperilla, mutta ei realisoidu mitenkään. Tilanne, jossa osa ihmisistä asuu maassamme kuukaudesta ja vuodesta toiseen, eikä heidän tarvitse välittää suomalaisista laeista ja säännöistä samaan aikaan kun suomalainen joutuu maksamaan pysäköintinsä ja sakkonsa sekä tilittämään verot palkastaan, on omiaan rapauttamaan oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten lainkuuliaisuutta. Toki esimerkiksi ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi pysäköintivirhemaksulaki antaa ulkomaisia autoja kohtaan toimintamahdollisuuksia kuten rengaslukon, mutta muita vapaamatkustamisen muotoja jää maahamme liian paljon. Miksi hyväksikäyttäjät, huijarit ja porsaanreikiä etsivät saavat toimia Suomessa aina vuosia ja tehdä kauan vahinkoa, ennen kuin asiaa millään tavalla korjataan? Kyllä lakejakin voidaan säätää pikaisesti, jos halua löytyy. Välillä vain tuntuu siltä, että kansanedustajiltamme puuttuu todellista halua kitkeä harmaata taloutta ja vapaamatkustamista. Jos halua ei puutu, niin mikä siinä sitten oikein kestää? Varmasti viime vaalikaudella eduskunnassa kovasti saarnattu harmaan talouden kitkeminen jää tälläkin vaalikaudella vain keskustelunaiheeksi ja olemme 4 vuoden päästä samassa pisteessä, ellemme jopa huonommassa. Ja RKP:llehan oli tärkeintä, ettei työsuojelutarkastajien toimintavaltuuksia vain lisätä; ei muuta kuin onnea matkaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)